ELOSSA!

Yrttihoitolaa rakennettu ja voimavaroja koottu. Kaikki uusi vie aikansa niin myös hoitolan perustaminen. Tässä viimeisin tekeleeni kirjoitus kasvilääkinnästä täydentävänä hoitomuotona. Kasvilääkintä – täydentävää vai vaihtoehtoista hoitoa? Haluan kirjoittaa ajatuksiani kasvilääkinnästä eli fytoterapiasta täydentävänä hoitomuotona. Lisäksi haluan tuoda esille pari esimerkkiä, joista näkyy mitä hyvää tutkimuksen saralla on jo löytynyt. Täydentävistä hoidoista käytetään myös nimeä CAM- hoidot, joka tulee englannin sanoista complmentary and alternative medicine. Lisäksi tiedotusvälineissä ja muuallakin käytetään termiä vaihtoehtohoidot. Silloin kun asiaa huonosti tuntevat tai sitä heikosti taustoittaneet puhuvat, tulevat esiin termit uskomushoito tai jopa puoskarointi. Varsinkin kahden jälkimmäisen termin käyttöä perustellaan sillä, että ei ole riittävästi tutkimukseen perustuvaa näyttöä hoitojen vaikutuksista. Nämä leimaavat termit vaikeuttavat myös kasvilääkinnän hyvien käytäntöjen leviämistä vaikkakin kasvilääkinnässä käytetään samoja tutkimusmenetelmiä kuin koululääketieteessä esim. satunnaistettuja, kaksoissokkoutettuja ja plasebokontrolloituja kliinisiä kokeita. Kasvitiede & lääkeaineoppi Onkin hyvä kääntää hetkeksi ajatukset ajassa taaksepäin eli kasvien historiaan. Kasvitiede liittyy ihmiskunnan historian alkuvaiheisiin ja on siten vaikuttanut mm. lääketieteen syntyyn. Kasvitieteen historiaa lukiessa näkyy yhteinen polku lääkeaineopin kanssa. Kasvitiede on myös tukenut muiden tieteiden kehitystä ja saanut myös vastavuoroisesti tukea muilta tieteenaloilta. Tietämys kasveista, niiden vaikuteaineista ja tehtävästä ravinnon turvaajana on kehittynyt siis yhteistyössä. Löysin tiedon, että vuonna 2008 noin 35 prosenttia kaikista käytössä olevista lääkkeistä oli luonnosta peräisin (Holm, Hiltunen). Luonnosta etsitäänkin jatkuvasti uusia lääkkeitä, sillä niin monet kasvit ovat edelleen tutkimatta. Nykyisin tätä tutkimusta edistää farmaseuttinen biologia eli farmakognosia, joka on oppi rohdoksista. Tähän tutkittuun tietoon kasvien vaikuteaineista perustuu moderni kasvilääkintä. Tärkeää on löytää varmennoksia perinnekäytölle ja saada haitallisia rohdoksia pois käytöstä. Lisäksi saadaan tärkeää tietoa lääkkeiden ja rohdosten yhteisvaikutuksista.

Marjoja ja pihkaa Eli tutkimusta tapahtuu, maailmalla enemmän kuin meillä Suomessa. Ravintopuolella tapahtuu paljonkin ja tieto hyödyntää myös fytoterapiaa. Kotimaisia marjoja on tutkittu kiitettävästi esim. kosmetiikan saralla Lumene tekee tutkimusta yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Helsingin yliopistosta väitellyt lääketieteen tohtori Aarno Sipponen on tutkinut pihkaa satunnaistutkimuksella painehaavojen ja leikkaushaavojen hoidossa. Pihasalva todettiin tilastollisesti merkittävästi tehokkaammaksi kuin vertailuhoito. Ja mikä parasta, mitään haittavaikutuksia ei havaittu. Perinnetieto on pihkaa käyttänyt kautta aikojen, mutta nyt siis saatiin asialle myös virallinen vahvistus. Ja nyt pikavoidetta käytetään yleisesti terveydenhuollossa. Muistiongelmiin yrttien eteerisiä öljyjä Toinen mielenkiintoinen tutkimustulos liittyy muistiongelmiin ja aromaterapiaan. Kasvien eteeriset öljyt vaikuttavat hajuaistin kautta, ja myös ihon kautta verenkiertoon kulkeutuessaan. Tutkimuksessa oli mukana 28 henkilöä., joilla oli eriasteisia muistisairauksia. Heille tehtiin mm. tomografia-kuvaus ja laboratoriokokeita ennen ja jälkeen kokeen. Tätä Japanista saatua tutkimustietoa käyttää Suomessa hyväkseen Frantsilan luomuyrttitila, joka on kehittänyt Memory Aromatics –tuotesarjan lievittämään muistiongelmia. Olisi hienoa, että vastakkainasettelu koululääketieteen ja luonnonlääketieteen välillä vähenisi. Historiassakin on kuljettu matkaa rinta rinnan, miksei myös nyt? Koululääketieteen saralla on saatu kehitettyä hoitoja ja lääkkeitä vaikeisiin ja vakaviin sairauksiin. Kasvilääkintä ei sulje pois tätä työtä vaan täydentää ja on apuna sairauksien ennaltaehkäisyssä. Siksi itse käytän kasvilääkinnästä hoitoterminä täydentävä hoitomuoto, jossa yhdistyvät ikiaikainen kasviviisaus ja moderni tutkimustieto kasvien vaikuteaineista. Kirjoitukseni lähteitä: Holm & Hiltunen, Lääkkeistä luonnosta, 2008, Helsingin yliopisto Frantsilan Luomuyrttitila, Muistiongelmat ja aromaterapia, lehdistötiedote 2014 Morton A.G, Kasvilääketieteen historia. Gaudeamus, 1999 Luontaisterveys 6/2014, Iho kuntoon luonnon antimilla

JA TAAS MENNÄÄN - NYT RAKENNETAAN YRTTIHOITOLAA

On kulunut vuosi siitä, kun valmistuin fytoterapeutiksi eli kasvilääkintään erikoistuneeksi luontaishoitajaksi. Olen pitänyt hiljaiseloa blogikirjoittelussa, mutta nyt kun alkaa taas tapahtua, niin on kirjoitettavaakin. Ennen uuden projektin esittelyä lyhyt katsaus menneeseen.

Viime syksyn ja kevään tein luennointikeikkoja ja aiheina olivat mm. kasvit naisten hoidossa, yrteillä puhdistuminen ja Cam- eli täydentävät hoidot. Aloitin kasvilääkinnän uutiskirjeen tekemisen ja tätä aion myös nyt syksyllä jatkaa. Kesä menikin sitten Tarinayrttitarhan vieraille yrttitarinoita kertoessa. Olin myös mukana ensimmäistä kertaa valtakunnallisessa Avoimet puutarhat tapahtumassa ja päivän aikana reilut 70 henkilöä kävi tutustumassa yrttitarhaan. Yrttiviljelyn puolella basilika tuotti kivasti satoa ja niinpä kotimaista basilikapestoa saatiin tehdyksi.

Sadonkorjuu päättyi syyskuun puolessa välissä ja hetken nollauksen jälkeen alkoikin sitten uusi projekti. Projekti, joka sopii hyvin blogini otsikkoon. Olen ottanut askeleen kohti hoitomaailmaa, ja nyt on oma yrttihoitola rakenteilla. Minulta on kysytty, että mitä ne yrttihoidot oikein tarkoittavat. Tärkein elementti hoidoissa on kasvi/yrtti itsessään ja sen käyttäminen niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Yrttihoitojen kirjo näkyy hyvin aikaisemmissa blogikirjoituksissa – se on todella laajaa. Terveyden ylläpitäminen, ennaltaehkäisy sekä itsehoitoon kannustaminen ovat kaiken lähtökohtana. Laitan tähän muutamia kuvia hoitolaprojektista, jossa näin lokakuussa ollaan nyt siinä, että ylimääräinen on purettu ja lattioita laitetaan. Yrttihoitolan värimaailma, sisustus ja nimi ovat vielä auki, mutta vielä on aikaa näitä pohtia. Nimiehdotuksia otetaan vastaan!

Fytoterapeutit ovat nyt järjestäytyneet ja olen mukana uuden yhdistyksen hallituksessa. Yhdistys perustettiin 21.9.2013 Frantsilassa. Samaan aikaan pidettiin fytoterapeuttien täydennyskoulutuspäivät. Päivien aikana opiskelimme hierontaa ja akupainantaa sekä homeopatiaa kotiensiapuna. Kuulimme myös Heta Haaviston esityksen kansanlääkintäkorteista ja suomalaisen kasvilääkintäperinteen tutkimuksesta. Tutkimusta tarvitaan, sillä tällä alalla perinnetieto ja tutkimus kulkevat rintarinnan.

Yrtit ovat olleet ”juttuni” jo 16 vuoden ajan. Ja ovat näköjään edelleenkin.

SE OLI SIINÄ!

Fytoterapia-opinnot ovat päättyneet, olen nyt virallisesti diplomifytoterapeutti. Tämä kahden vuoden matkani oli antoisa ja loppumetreillä myös uuvuttava. Suoritin samaan aikaan terveydenhuollon opintoja Turun amk:ssa; tämä yhdessä fyto-opintojen kanssa töiden ohella oli aikamoinen rupeama. Mutta tein sen!

Nyt on vuorossa pohdinta, mitä teen jatkossa. Olen saanut omaan ja perheeni hyvinvointiin paljon apuja kasvilääkinnästä ja niitä käytän jatkossakin. Kun aloitin opinnot 2010 olin yllättynyt, miten monipuolista kasveihin liittyvä tietous on ja miten perinteinen kiinalainen lääketiede antaa tärkeää fysiologista tietämystä hoitotyöhön. Olen oppinut, että vaikka joku asia voi tuntua eriskummaiselta ensin, niin rohkeasti kokeilemalla ennakkoluulot murtuvat. Olen kokeillut monenlaista vaihtoehtoista hoitoa ja mikään ei ole tuntunut pahalta – päinvastoin – aina olen jotain myös vastineeksi saanut. Joissain hoidoissa oivallus on tullut vasta kuukausien päästä. Kosketuksen voima on valtava, aina hoidon ei tarvitse olla voimakasta mekaanista hierontaa vaan myös rentoutushoidoilla saadaan hyviä tuloksia. Hoitajan työssä on pidettävä omasta jaksamisesta huolta. Muuten ei riitä paukut hoitoa tarvitseville. Stressi on salakavala vieras, mutta onneksi se voidaan taltuttaa ennen kuin se vaikuttaa kehoomme sairauksien merkeissä. Juuri tämä kasvilääkinnän ennaltaehkäisevä luonne on minusta hienoa. Ja se, että kannustamme itsehoitoon: on tärkeää pitää huolta elimistön tasapainosta. Juuri nyt.

”Yllättävintä on ihminen. Hän uhraa terveytensä, jotta saisi rahaa. Sitten hän uhraa rahaa saadakseen takaisin terveytensä. Ja sitten hän on niin huolissaan tulevaisuudesta, ettei hän nauti tästä hetkestä. Seurauksena on se, että hän ei elä tässä eikä tulevaisuudessa. Hän elää ikään kuin hän ei koskaan kuolisi, ja sitten hän kuolee, eikä ole oikeastaan koskaan edes elänyt.” - Dalai Lama

KAIKKEEN TOTTUU

Teoriapainotteinen fyto-opintojakso 10 on ollut jo kotvasen aikaa takana. Saimme kuulla asiantuntevaa tietoa rohtokasvien tutkimuksesta, tehoaineista ja niiden vaikutuksista. Luennoitsijat olivat Helsingin yliopiston farmakognosian laitokselta Yvonne Holm ja Raimo Hiltunen, molemmat pitkän linjan tutkijoita. Farmakognosian tehtävänä on mm. etsiä kasveista uusia lääkkeitä, selvittää rohdosten viljelyä ja kasvua sekä kehittää uusia tutkimusmenetelmiä. Tässäkin alalla ravinto ja sen koostumus on tulossa yhä keskeisemmin esille. Fytoterapia eli kasvilääkintä tarjoaa mahdollisuuksia itsehoitoon. Se on osa koululääketiedettä ja valmisteiden tehoa ja turvallisuutta tutkitaan samoin kuin lääkkeiden. Se täydentää muuta hoitoa, on siis rinnalla kulkemista. Täydentävä -sana on tärkeä ja mm. englanniksi puhutaan CAM-hoidoista (Complementary and Alternative Medicine) eli täydentävä ja vaihtoehtoinen lääkintä. Kasvien avulla voidaan hoitaa sellaisia vaivoja, joihin ei ole muita lääkkeitä ja hoitaa vähemmin haittavaikutuksin. Yvonne Holmia lainatakseni rohtokasvien haitat ovat yleensä lieviä ja joihinkin vaivoihin fytoterpia tarjoaa myös vaihtoehdon esim. vaihdevuosihormonien korvaamiseen soija- ja humalatuotteilla. Paljon tutkittuja kasveja ovat mm. punahattu, mäkikuisma ja hevoskastanja. Fytoterapeutin on hyvä tietää rohdos-lääkeyhteisvaikutuksista. Esim. rohtovirmajuurivalmisteet eivät sovi yhteen rauhoittavien ja unilääkkeiden kanssa eivätkä mäkikuismavalmisteet masennuslääkkeiden kanssa. Kaksi päivää meni nopeasti, kun kävimme läpi eri kasvien vaikuteaineita jäkälistä mausteyrtteihin. Vuoden 2012 rohdoskasviksi valittu nokkonen on sitten todistetusti hyvä. Kurssijakson viimeisenä päivänä vierailimme Frantsilan yrttitilan tehtaalla katsomassa piparmintun eteerisen öljyn tislausta Jim Cormierin johdolla. Saimme myös tuoksutella eri eteerisiä öljyjä. Päivä jatkui Virpi Raipala-Cormierin ohjaamalla Polaria-terapialla, joka perustuu siihen, että kaikella on positiivinen, negatiivinen ja neutraali napa ja niin myös jokaisella ruumiinosalla. Terveys saadaan säilymään, kun energiaa tasapainotetaan esim. käsien kautta. Menetelmän on kehittänyt tohtori Randolph Stone (1914-1972) ja hän käytti kehittämistyössään apuna mm. osteopatiaa, akupunktiota, joogaa ja ayurvedista osaamista. Olen otsikoinut blogipäivitykseni teemalla kaikkeen tottuu. On hyvä tietyin väliajoin vaihdella yrttiteetä, eri kasveja, rohdosvalmisteita ja ravintolisiä. Tottumista tapahtuu niin kehossa kuin tehossa.

VOITKO SYÖDÄ MITÄ IHOLLESI LAITAT?

Fytoterapia 9 perehdytti meitä opiskelijoita ihon hoitoon kasvilääkinnän keinoin. Iho on ihmisen suurin elin ja sen tärkeä tehtävä on suojata meitä. Ihon väri kertoo paljon ja suosittelenkin, että katse kannattaa suunnata päiväsaikaan peiliin ja tutkia oman ihon kuntoa ja väriä. Esim. punakkuus voi kertoa sydämen alueen ongelmista ja verenpaineesta, kalpeus taasen keuhkojen tilasta. Jälleen liikutaan perinteisen kiinalaisen lääketieteen alueella, jossa siis sisäelinten kunto heijastuu myös ihossa.

Iho pitää puhtaasta vedestä, ravinnosta ja liikunnasta. Ja stressittömyydestä. Niinpä riittävä uni ja päivittäiset rauhoittumishetket ja hengitysharjoitukset on hyvä liittää mukaan hoito-ohjelmiin. Stressaantuneella ihminen hengittää pinnallisesti ja sen huomaa rintakehän kohoamisesta. On opittava hengittämään vatsaan. Hengitys ei ole tahdonalaista, mutta sitä pystyy säätelemään jonkin verran tietoisesti. Palleahengityksellä voimme vaikuttaa stressin, keuhko-ongelmien ja iho-ongelmien vähenemiseen

Iho tarvitsee piitä ja nokkonen on juuri piikasvi. Kasvi on muutenkin ravintopommi ja paljon käytetty kasvilääkinnässä, eipä siis ihme, että nokkonen valittiin vuoden 2012 rohdoskasviksi. Muita hyviä ihoyrttejä ovat kehäkukka, kamomilla, siankärsämö ja kuisma. Kun puhutaan ihon hoidosta sisäisesti, kannattaa ottaa kasviöljyt käyttöön, esim. hyviä ovat hamppu-, pellava- ja mustaherukansiemenöljy.

Ulkoisesti kokeilimme savea ja turvetta ihon hoidossa. Meille opetettiin luonnollisen kasvohoidon tekeminen ja saimme myös itse olla hoidettavina. Turvesauna oli mukava päätös opiskelupäivälle ja hipiä kiitteli. Selluliitti on monen naisen vitsaus ja saimme oppia kokonaisvaltaisesta selluliitin hoidosta sekä kokeilimme käytännössä selluliittihieronnan tekemistä. Selluliitin hoidossa kokonaisvaltaisuus tarkoittaa niin sisäistä kuin ulkoista hoitoa, oikeaa ruokaa, syvähengitystä ja liikuntaa.

Otsikolla ”Voitko syödä, mitä ihollesi laitat” haluan viitata siihen, että kannattaa perehtyä käyttämäsi kosmetiikan sisältöön, mm. eteeriset yrtit ilmoitetaan latinankielisin nimin, ja maininta Parfum tai Aroma ovat yleisnimiä hajusteille, jotka voivat olla siis muuta kuin kasviperäistä. Mineraaliöljyt eivät kuulu kasvilääkintään ja mm. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan niiden käyttö heijastuu naisten hormonitasapainoon. Lisäksi parafiini ja vaseliini tukkivat ihohuokosia. Kasvilääkintä suosii kasviöljyjä, itse kasveja ja eteerisiä öljyjä. Ja näin lopuksi: koiranikaan ei koske synteettisiin rasvoihin, sen sijaan kasviöljyt on nostettava ylös hyllylle tai ne menevät ”parempiin suihin”.

TERAPIAA KERRAKSEEN

Kirjoitan blogiani uudenvuodenpäivänä 2012. Viime opiskelujaksosta on jo kotvanen, mutta parempi myöhään. Otsikoin tämän kerran kirjoitukseni terapiahenkisesti – ja sitä tämä jakso todella olikin. Saimme siis terapiaa kerrakseen ja ainakin itse olin myös terapian tarpeessa.

Ravintoterapiaa

Jaksomme alkoi ravinto-opilla, jota saimme ravitsemusterapeutti Marja Ruutilta. Tällä kertaa aiheena oli ravinnon merkitys terveysongelmien ehkäisyssä ja synnyssä. Ravintohoito pitää sisällään ruuan, lisäravinteet ja kehon puhdistumisen. Kävimme läpi immuunipuolustusta, tulehduskierteiden luonnonmukaista hoitoa, kasvainten hoitoa, metabolista oireyhtymää, kakkostyypin diabeteshoitoa, aivoravintoa, allergioita, reumasairauksien hoitoa, ruuansulatuskanavan ongelmia jne. Mahdollisimman luonnonmukainen ja puhdas ruoka on rohtoa, se pitää jälleen kerran todeta.

Ayurvedaa

Ravintoterapiasta siirryimme Ayurvedaan, joka on Intiassa virallinen lääketieteen muoto yhdessä länsimaisen lääketieteen ja homeopatian kanssa. Ayurvedasta saimme Anitta Korpelalta tuhdin tietopaketin aina historiasta ja filosofiasta lähtien. Kokeilimme käytännössä pää- ja kasvohoidon tekemistä; erittäin hienosyistä yrttiöljyhoitoa, jossa tasapainotetaan doshaa eli epätasapainoa. Täytyy todeta, että moni meistä lähestyi nirvanaa tämän intialaisen päähieronnan aikana. Minä ainakin. Osa meistä myös nukahti.

Aroma- ja vyöhyketerapiaa

Ayurvedan lisäksi tutustuimme aromaterapiaan, jota harjoittelimme ylävartalon hieronnan kautta. Mutta ei kahta ilman kolmatta terapiaa ja tällä kertaa se oli vyöhyketerapia. Tästä saimme tietoa refleksologi Marja Jokelan pitämästä alustuksesta ja käytännön harjoituksesta. On yllättävää, että jalkapohjasta löytyy koko kehomme – niin anatomia kuin fysiologiakin. Ja joskus on hyvä tutkia jalkapohjien ”tilaa”, se kertoo siis kehon kunnosta muutenkin. Mm. kovettuma isovarpaan sivulla kertoo, että ongelmaa on niskan ja kallonpohjan alueella.

Hyvää tekevää uutta vuotta 2012

Päätin, että en tee mitään erityistä uudenvuodenlupausta vaan jatkan samaa rataa. Pyrin valitsemaan mahdollisimman luonnonmukaista, oli sitten kyse ruuasta tai kosmetiikasta. Meillä on perimän, teollisesti käsitellyn ravinnon, lääkkeiden ja lisäaineiden, stressin ym. tuomia heikkoja kohtia kehossamme, joista on ”ulkopuolisten hyökkääjien” helppo päästä sisään. Vahvistamalla ja puhdistamalla kehoa voimme kuitenkin vaikuttaa ja ennaltaehkäistä hyökkäyksiä. Myös kohtuullisuus ja yksinkertaisuus vahvistavat, samoin elämänilo, rentoutuminen ja liikunta. Mitä jos uusi vuosi kohdallasi alkaisikin laihdutuskuurin sijasta kokonaisvaltaisemmalla muutoksella? Suosittelen yli vuoden mittaisella omalla kokemuksella ja olen mielelläni apuna, jos tälle tielle haluat lähteä.

YRTTIROHDOKSET JA ROHDOSYRTIT

Muistelen tätä kirjoittaessani ensimmäistä työelämäharjoittelupaikkaani vuonna keihäs ja sapeli. Se oli paikallinen luotaistuotekauppa. Kiinnostus luotaistuotteisiin pienellä paikkakunnalla oli vaihtelevaa, mutta ainakin Vogelin tuotteet ja mehut olivat silloin kysyttyjä. Myös meillä kotona luotaistuotteita on aina ollut kaapissa lääkkeitä enemmän. Ja sama linja on jatkunut omassa kodissanikin - tosin kotiapteekkini tuotteet ovat vaihtuneet pitkälti kotimaisiin, joita tarve määrittelee: mitä oikeasti tarvitsen, mitä saan ruuasta, mitä olisi hyvä olla lisänä?

Luontaistuoteala on noista 80-luvun ensimmäisistä kokemuksistani muuttunut paljon. Nykyisin puhutaan terveystuotealasta ja kaupat ovat myös osittain muuttuneet terveyskaupoiksi. Kauppojen rinnalle ovat tulleet verkostomarkkinointi sekä internet- ja puhelinmyynti. Kaupat ovat myös ketjuuntuneet. Fytoterapiajaksolla saimmekin kuulla tuhdin tietopaketin terveysalasta, sen lainsäädännöstä sekä alan haasteista. Terveystuotealan tavoite on hyvin samanlainen kuin fytoterapiankin; ohjata terveisiin elämäntapoihin ja ravintotottumuksiin, ehkäistä sairauksia sekä edistää parantumista tarjoamalla elimistön omia paranemismekanismeja tukevia tuotteita. Ja painottaa asiakastyössä ennaltaehkäisevää ja omaehtoista terveydenhoitoa.

Suomalaisten suosituimpia ravintolisiä terveystuotekauppiaiden liiton tekemän selvityksen mukaan vuonna 2010 olivat Omega-3, vitamiinivalmisteista erityisesti D-vitamiini ja niveltuotteet. Lisäksi suosittuja olivat puhdistuskuurit, kolesteroliaineenvaihduntavalmisteet sekä tuotteet joilla vaikutetaan ihon, hiuksien ja kynsien hyvinvointiin. Samansuuntaista on meno myös maailmalla, siellä ykkössijan otti nivelvalmisteet, sitten olivat kalaöljyt ja kolmantena Q10.

Täytyy myöntää, että sulattelua päivän termistö ja lainsäädäntö vaatii, luennoissa esiintyivät mm. termit terveystuotteet, rohdosvalmisteet, kasvirohdosvalmisteet, perinteiset kasvirohdosvalmisteet, ravintolisät, luontaiselintarvikkeet ja superruuat. Haasteena alalla on rohdosvalmisteiden epäselvä tilanne Suomessa, jossa uhkana on turvallisten ja tutkittujen rohdosten siirtäminen vain apteekkimyyntiin. Tämä ei ole linjassa Euroopan säädösten kanssa. Liittojen tasolla on menossa toimia EU:n suuntaan, mutta myös jokainen meistä voi vaikuttaa asiaan. Keväällä liikkunut adressi oli yksi mahdollisuus vaikuttaa ja samoin viime eduskuntavaalit, joissa oli liittojen taholta selvitetty ne ehdokkaat, jotka ovat samalla linjoilla. Itse tein äänestyspäätökseni tämän ehdokaslistan mukaan, onneksi hänet valittiin. Harmittavan vähän listalla oli tälle asialle vihkiytyneitä ehdokkaita.

Seuraavana päivänä siirryimme opiskelussa teoriasta käytäntöön, eli saimme kokeilla kasvien valmistamista rohdoiksi. Kasvit ja yrtit hankittiin Frantsilan mailta ja niistä teimme jokainen oman yrttitinktuuran ja – öljyn. Itselläni on nyt kotiapteekissa kaksi uutta tuotetta: Köhä-röhä yskänlääke sekä nivelille tarkoitettu Polviextra -yrttiöljy. Pienryhmissä taasen porisivat padat kun innokkaat fytolaiset valmistivat yhteistuumin erilaisia yrttisalvoja, -siirappeja ja – linimenttejä. Oma ryhmäni sai tehtäväksi yrttisiirapin tekemisen. Aikaa se vei, mutta saimme kuin saimmekin jokaiselle pullon sydänsiirappia kotiin viemiseksi.

Yrttitilalla syksyn sadonkorjuu alkaa olla lopuillaan ja jäljellä on enää mausteyrttien kuivatusta ja yrttitarhan talviteloille laittamista. Maa ja kasvit tarvitsevat talven tuomaa lepokautta ja niin minäkin.