sunnuntai 1. helmikuuta 2015

ELOSSA!

Yrttihoitolaa rakennettu ja voimavaroja koottu. Kaikki uusi vie aikansa niin myös hoitolan perustaminen. Tässä viimeisin tekeleeni kirjoitus kasvilääkinnästä täydentävänä hoitomuotona. Kasvilääkintä – täydentävää vai vaihtoehtoista hoitoa? Haluan kirjoittaa ajatuksiani kasvilääkinnästä eli fytoterapiasta täydentävänä hoitomuotona. Lisäksi haluan tuoda esille pari esimerkkiä, joista näkyy mitä hyvää tutkimuksen saralla on jo löytynyt. Täydentävistä hoidoista käytetään myös nimeä CAM- hoidot, joka tulee englannin sanoista complmentary and alternative medicine. Lisäksi tiedotusvälineissä ja muuallakin käytetään termiä vaihtoehtohoidot. Silloin kun asiaa huonosti tuntevat tai sitä heikosti taustoittaneet puhuvat, tulevat esiin termit uskomushoito tai jopa puoskarointi. Varsinkin kahden jälkimmäisen termin käyttöä perustellaan sillä, että ei ole riittävästi tutkimukseen perustuvaa näyttöä hoitojen vaikutuksista. Nämä leimaavat termit vaikeuttavat myös kasvilääkinnän hyvien käytäntöjen leviämistä vaikkakin kasvilääkinnässä käytetään samoja tutkimusmenetelmiä kuin koululääketieteessä esim. satunnaistettuja, kaksoissokkoutettuja ja plasebokontrolloituja kliinisiä kokeita. Kasvitiede & lääkeaineoppi Onkin hyvä kääntää hetkeksi ajatukset ajassa taaksepäin eli kasvien historiaan. Kasvitiede liittyy ihmiskunnan historian alkuvaiheisiin ja on siten vaikuttanut mm. lääketieteen syntyyn. Kasvitieteen historiaa lukiessa näkyy yhteinen polku lääkeaineopin kanssa. Kasvitiede on myös tukenut muiden tieteiden kehitystä ja saanut myös vastavuoroisesti tukea muilta tieteenaloilta. Tietämys kasveista, niiden vaikuteaineista ja tehtävästä ravinnon turvaajana on kehittynyt siis yhteistyössä. Löysin tiedon, että vuonna 2008 noin 35 prosenttia kaikista käytössä olevista lääkkeistä oli luonnosta peräisin (Holm, Hiltunen). Luonnosta etsitäänkin jatkuvasti uusia lääkkeitä, sillä niin monet kasvit ovat edelleen tutkimatta. Nykyisin tätä tutkimusta edistää farmaseuttinen biologia eli farmakognosia, joka on oppi rohdoksista. Tähän tutkittuun tietoon kasvien vaikuteaineista perustuu moderni kasvilääkintä. Tärkeää on löytää varmennoksia perinnekäytölle ja saada haitallisia rohdoksia pois käytöstä. Lisäksi saadaan tärkeää tietoa lääkkeiden ja rohdosten yhteisvaikutuksista.
Marjoja ja pihkaa Eli tutkimusta tapahtuu, maailmalla enemmän kuin meillä Suomessa. Ravintopuolella tapahtuu paljonkin ja tieto hyödyntää myös fytoterapiaa. Kotimaisia marjoja on tutkittu kiitettävästi esim. kosmetiikan saralla Lumene tekee tutkimusta yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Helsingin yliopistosta väitellyt lääketieteen tohtori Aarno Sipponen on tutkinut pihkaa satunnaistutkimuksella painehaavojen ja leikkaushaavojen hoidossa. Pihasalva todettiin tilastollisesti merkittävästi tehokkaammaksi kuin vertailuhoito. Ja mikä parasta, mitään haittavaikutuksia ei havaittu. Perinnetieto on pihkaa käyttänyt kautta aikojen, mutta nyt siis saatiin asialle myös virallinen vahvistus. Ja nyt pikavoidetta käytetään yleisesti terveydenhuollossa. Muistiongelmiin yrttien eteerisiä öljyjä Toinen mielenkiintoinen tutkimustulos liittyy muistiongelmiin ja aromaterapiaan. Kasvien eteeriset öljyt vaikuttavat hajuaistin kautta, ja myös ihon kautta verenkiertoon kulkeutuessaan. Tutkimuksessa oli mukana 28 henkilöä., joilla oli eriasteisia muistisairauksia. Heille tehtiin mm. tomografia-kuvaus ja laboratoriokokeita ennen ja jälkeen kokeen. Tätä Japanista saatua tutkimustietoa käyttää Suomessa hyväkseen Frantsilan luomuyrttitila, joka on kehittänyt Memory Aromatics –tuotesarjan lievittämään muistiongelmia. Olisi hienoa, että vastakkainasettelu koululääketieteen ja luonnonlääketieteen välillä vähenisi. Historiassakin on kuljettu matkaa rinta rinnan, miksei myös nyt? Koululääketieteen saralla on saatu kehitettyä hoitoja ja lääkkeitä vaikeisiin ja vakaviin sairauksiin. Kasvilääkintä ei sulje pois tätä työtä vaan täydentää ja on apuna sairauksien ennaltaehkäisyssä. Siksi itse käytän kasvilääkinnästä hoitoterminä täydentävä hoitomuoto, jossa yhdistyvät ikiaikainen kasviviisaus ja moderni tutkimustieto kasvien vaikuteaineista. Kirjoitukseni lähteitä: Holm & Hiltunen, Lääkkeistä luonnosta, 2008, Helsingin yliopisto Frantsilan Luomuyrttitila, Muistiongelmat ja aromaterapia, lehdistötiedote 2014 Morton A.G, Kasvilääketieteen historia. Gaudeamus, 1999 Luontaisterveys 6/2014, Iho kuntoon luonnon antimilla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti